Talon paikkaa merkkaamassa

Talon paikan sijoittelu on tuottanut meille tähän mennessä suurimman pohdinnan aiheen. Kaavan ulkopuolelle rakennettaessa talon sijoittuminen voi periaatteessa olla kuinka päin vain, ja alkuun ajateltiin, että helppohan se tontille on tökätä..

Vaikka tontti onkin melko suuri (5 100m2), on kahdelle sivulle tulossa naapureita. Siksi tietenkin on hyvä, että talo ja varsinkin oleskelualue ulkona sijoittuu muuhun suuntaan. Ilmansuunnat on tietenkin myös hyvä ottaa huomioon. Itse emme ainakaan halua herätä ikkunoista tunkeutuvaan auringonvaloon ja toisaalta ilta-aurinko paistamassa sisään olohuoneen lähes neljään metriin ulottuvista ikkunoista ei oikein houkuttele. Eikä ole energiatehokastakaan, jos kesällä kuumenevia tiloja viilennetään jatkuvasti koneellisesti.

Tuumasta toimeen ja tontille ihmettelemään! Minulla lähestymistapana toimi vanha kunnon "kannon nokkaan istumaan"-menetelmä. "Millaisena haluan nähdä taloni, kun saavun pihaan, mitä haluan katsella maisemaikkunoista ja missä on kiva paikka terassille, jossa istuskella illalla saunan jälkeen."

Vastoin yleisiä "ohjeita", sisääntulo tulee jäämään länteen päin ja olohuone vastakkaiselle puolelle itään. Sauna ja sen terassi etelä/lounas-suuntaan ja makuuhuoneet pohjoiseen. Eniten tässä ratkaisussa pohdituttaa takapihan jääminen itään päin, mutta toisaalta rinteeseen viettävää tonttia pengertämällä myös ilta-aurinko saadaan paistamaan talon yli rinteeseen. Sieltäpä sitten löytyykin oiva paikka tuleville piharakennuksille eli grillikodalle, pihasaunalle ja aitalle.

Keskiviikkona saadaan pari asiantuntijaa käymään tontilla,  joten katsotaan, millaisena he ajatusta pitävät.

Viime viikon aikana sähköyhtiö kävi kaivamassa jo sähkökaapelin maahan. Pikkujuttu, mutta ihanaa huomata, että jotain konkreettista on vihdoin tapahtunut! Tällä viikolla käydään myös keittiösuunnittelijan luona, jotta päästään hiomaan LVIS-suunnitelmia kuntoon.

Ja tälle muuten näyttää maaperä rakennuspaikalla:

Tällaista tällä kertaa, aurinkoista alkanutta viikkoa!

Tästä se lähtee!

Olemme etsineet meille sopivaa tonttia kauan, mielestäni ikuisuuden. No ainakin niin pitkään että olimme jo käytännössä luopuneet ajatuksesta, että meistä ikinä rakentajia tulisikaan. Vanha totuus taitaa kuitenkin pitää paikkansa -vastoinkäymisten kohdatessa täytyy vain uskoa, että jotain parempaa on odottamassa.

Emme halunneet rakentaa kaava-alueelle, vaan lähelle palveluita, mutta silti omaan rauhaan. Normaalin perheen normaalin talon, ilman tiukkoja rakennusmääräyksiä ja saneluita talon ulkonäöstä tai sen sijoittelusta. Väljää tilaa olla ja hengittää, metsän ja luonnon ytimeen. Oma ranta olisi tietenkin ollut vielä parempi, mutta asuinseudullamme se alkaa olla jo melko mahdoton ajatus, koska lupia ei enää juuri heru. Ja koska muutoin olemme paikkakunnalle kotiutuneet ja täällä on hyvä olla, tuntuu tontti edes LÄHELTÄ järveä riittävän hyvälle vaihtoehdolle.

Kuin ihmeen kaupalla avasin kerrankin suuni oikeaan aikaan ja oikeassa seurassa. Siitä viattomasta keskustelusta erään Neste Oil-rallin EK:n varrella käynnistyi domino-efekti, joka johti siihen, että varausmaksu tontista lähtee huomenna tililtä ja asiat alkavat konkreettisesti liikkua eteenpäin.

Tonttimme sijaitsee mäntyvoittoisessa sekametsässä. Maaperä on hiekkamaata, joka helpottaa kovasti maatöitä. Tilaa tontilla on 5100m2, eli nyt on minullakin tilaa kaivaa (=kaivattaa miehellä) kukkapenkkejä pihaan. Tontille nousee hirsitalo, se on ollut molempien haave alusta saakka. Ei mikään linna, vaan normaali koti, joka toivottavasti jää kodiksemme vielä senkin jälkeen kun lapsi (tai tulevaisuudessa lapset) muuttavat kotoa pois. Siksi jo suunnitteluvaiheessa halusimme lähteä siitä, että talo on muunneltavissa vielä kahdenkymmenen vuoden päästäkin meille ikääntyville ikinuorille.

Alku tuntuu hirveälle sekamelskalle näin ensimmäistä kertaa rakentavan silmin. On lupalappua, karttaa, suunnittelijaa, mestaria ja liittymää. On aikataulua, kilpailuttamista, kiireisiä muurareita, putkia ja valaistusta. Mitä huomioida jo nyt ja mitä myöhemmin. Vaikka jotain tarvitaan vasta talvella, on ammattimiehiä osattava tilata ajoissa. Osataanko me, jaksammeko me ja riittääkö meillä kärsivällisyys? Kaikista positiivisin asia on kuitenkin se, että me molemmat olemme (ainakin vielä) olleet suunnitteluvaiheessa liikuttavan yksimielisiä talon ulkonäön, huoneratkaisujen ja jopa värin puolesta.

Ja niin, ensimmäinen kehikkotarjous on jo saatu, nyt vaan kilpailuttamaan seuraavaa!