Hengissä ollaan..

Niin pyhästi, kuin viimeeksi lupasinkin panostaa blogin kirjoittamiseen, näin se vaan on taas jäänyt. Kahteen viimeiseen kuukauteen on mahtunut edellisen asunnon myynti ja uuteen muutto, jotka nekin rokottivat melkoisesti koko perheen voimavaroja. Olisin niin mieluusti välttänyt tämän yhden muuton tässä välissä, mutta tänä päivänä täytyy olla tyytyväinen, että asunnon saa myytyä näinkin nopeasti kuin nyt kävi. Toisekseen, tämä hetkellinen kerrostaloasuminen on vahvistanut sitä ajatusta, että oma paikka on poissa kerrostalosta ja syrjemmässä valosaasteen ulottumattomissa. Myös tilaratkaisut ovat päässeet uudelleen puntariin, nyt sitä tosiaan huomaa, minkälaista kaappitilaa tarvitsee, ja missä.

Mutta nyt pikakelauksella viimeiset kaksi kuukautta..

Ensin saatiin kattotiilet ja pellit paikoilleen.

Sitten siirryttiin päätykolmioiden hirsipanelointiin.

Viimeisenä asennettiin takaerkkerin ylemmät ikkunat.

Ja tälle talo nyt sitten näyttää.

Sisällä muurattiin ensimmäinen seinä.

Jonka jälkeen uunimuurari pääsi varsinaisiin hommiin.

Leivinuuni ja takka.

Puuhella.

Lopputulos tulee olemaan jotakuinkin tällainen. Kokonaisuuden meille muuraa Petteri Stubb.

Samaan aikaan on asennettu ilmanvaihtoputkia, ja eristeitä.

Ilmansulkupaperia päälle.

Myös sähkömies on aloittanut työnsä raksalla. Samalla paljastui ensimmäinen vastoinkäyminen, joka ei nyt sitten ihan pikku juttu olekaan.. Sähkösuunnitelmaan on piirretty reiät hirsiin ylhäältä eli katosta alaspäin, jotta johdot saadaan vedettyä kauniisti seinän sisällä. Tehtaalla reiät on kuitenkin porattu lattiasta ylöspäin, joka pahimmillaan siis aiheuttaa sen, että johdotus on nyt tehtävä pintavetona. Meille tämä on täysin hyväksymätön asia, joten tehtaalle on reklamoitu ihan kunnolla ja verbaalisesti ponnekkaasti. Asia on nyt tehtaan ja sen suunnittelupuolen käsiteltävänä, jossa pohditaan, mitä asialle voisi olla tehtävissä. Toivotaan, että jostain nyt löytyisi jokin ratkaisu, joka tyydyttäisi meitä. Mutta jos jokaisella rakennuspaikalla on jokin vastoinkäyminen, toivottavasti se meillä olisi nyt sitten tässä.

Alkuillasta tontilta lähtiessämme lunta oli maassa jo lähes 10 cm. Maisema tuolla luonnon keskellä näyttää niin kauniille, että se pyyhkäisi kerrasta pois syksyisen pimeyden aiheuttaman ahdistuksen. 

Mukavaa viikonloppua!